Teno - ainutlaatuinen lohijoki
Teno (pohjoissaameksi Deatnu, norjaksi Tana) on Tenojoen vesistön laskujoki ja Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Teno on yksi Pohjois-Euroopan tunnetuimmista lohijoista, vaikkakin viime vuosina joella ei ole kalastettu heikon lohikannan vuoksi. Lohenkalastuksella Tenolla on pitkä perinne ja se tärkeä osa paikalliskulttuuria. Myös lohestusmatkailun juuret ovat kaukana historiassa, 1800-luvun alkupuoliskolla, kun skotlantilaiset lordit löysivät tiensä Tenolle lohestamaan.
Tenon pääuoma alkaa Käsivarren juuresta Peltotunturin kupeelta Rajajokena ja jatkuu sitten Kietsimäjokena Angeliin, missä se yhtyy Inarijokeen. Varsinainen Tenojoki alkaa Karigasniemen kylän lähettyviltä, Kaarasjoen ja Inarijoen yhtymäkohdasta. Tästä Teno jatkaa Suomen ja Norjan rajajokena 152 kilometriä Nuorgamiin saakka, jonka jälkeen Teno virtaa vielä 50 kilometriä Norjan puolella laskien lopulta Tenonvuonoon.
Tenon suurimmat sivujoet ovat Utsjoki, Vetsijoki, Pulmankijoki, Levajoki ja Valjoki. Tenojoen laakso on geologisesti jäätikkökulutuksen muotoilema, poikkileikkaukseltaan U-kirjaimen muotoinen ruuhilaakso. Joki virtaa monin paikoin 200–300 metriä ympäröivää tunturiylänköä alempana; jääkausien tasoittamaan loivapiirteiseen ylänköön joet ja purot ovat uurtaneet kurumaiset uomansa. Karigasniemeltä Utsjoelle ajaessa voi ihailla Suomen kauneimman tien maisemia ja Tenonlaakson vanhoja asuinkenttiä ja kyliä: Rovisuvanto, Outakoski, Nuvvus, Dalvadas. Kalastuksella ja erityisesti lohenpyynnillä on tärkeä merkitys sekä kulttuurisesti että matkailuelinkeinona. Tie jatkuu Tenoa jokea seuraten Vetsikon läpi Nuorgamiin ja siitä edelleen rajan yli Norjan puolelle kohti Jäämerta.
Historiallisesti joki on toiminut molemmilla rannoilla asuvien ihmisten kulkuväylänä eikä rajana. Ystävyys- ja sukusiteillä on pitkät perinteet ja paikallinen väki on harjoittanut yhteistyössä poronhoitoa, vuonokalastusta ja lohestusta. Tenojoen vesistö on suojeltu sekä Norjassa että Suomessa. Suomalais-norjalaisen rajavesistökomission avulla Suomi ja Norja ovat vuodesta 1980 alkaen tehneet yhteistyötä mm. Tenojoen hoitoa koskevissa asioissa. Tenojoen kansainvälisestä luonteesta johtuen vesistön kalastusta säädellään Suomen ja Norjan yhteisellä kalastussopimuksella, joista uusin tuli voimaan vuonna 2017.
Tenojokea pääsee ihailemaan monin eri tavoin. Yksi suosituimmista tavoista on joko ajaa tai pyöräillä Tenonvartta Karigasniemestä Nuorgamiin, Suomen kauneinta tietä pitkin. Melontaretki Tenojoella taas antaa toisenlaista perspektiiviä virran kuljettaessa eteenpäin ja jylhien tunturien kohotessa melojan kummallakin puolella. Paikalliset matkailuyrittäjät tarjoavat lisäksi mahdollisuuden tutustua Tenoon veneestä käsin. Tällaisella venereissulla saatas päästä myös kuulemaan Tenolaisia kalajuttuja.
