Ruški šealgu ivnniiguin

Go čuovga geahppána ja dálki čoasku, de ruški njáhká jekkiin duoddariidda. Soahki rievdá čuvgesfiskadin, suhpi ruvssoda ja ehtemasa, sarrida sihke čáhppesmuorjji lasttat šearrájit ruoksadin.

Ivdnájin šealgu ruški álgá, go šattut ráhkkanišgohtet guhkes dálvái. Lastaruonas johtá lasttain ovssiid mielde ruŋgui ja ruohttasiidda, man geažil ivdneávdnasat čuvget lasttain. 

Goas ruškeáigi dasto álgá? Turku universitehta šaddodiehtaga professor Paavo Kallio-rohkki meroštalai ruškki álgima Báišduoddariid lagašguovlluin ná: ”Ruški álgá čakčamánu logát beaivve veaigin diibmu guokte plus/minus vihtta beaivve”.

Ruškeáigi bistá guovttis golmma vahkkui. Mađi garrasut idjabuollašat leat ja mađi goikásut lea dálki, dađi šearradabbot leat ivnnit luonddus. Eallit ballet ruškki ivdnáivuođa. Lottit báhtarit dan rohtui, goahccevuvddiid suovkkaide ja guolit ohcalit jorpmiide.

Ruški bistá luonddus bottaža, bisán dovdat dan šearratvuođa. Ruškeáiggi ivnniid šearratvuohta boktala kreatiivvalašvuođa, danin dat lea buorre áigi ovdamearkka dihte bargoservoša áhpásmuhttin- ja ovddidanbeivviid ordnemii. Ivnniid šearratvuohta ja čavčča friska hádja báhcet millii ja addet fámuid guhkes dálvvi áigge. 

Deanu geainnu jođedettiinat sáhtát veardidit Suoma ja Norgga beale ruškki. Gávnnatgo erohusaid? Ruškki sáhtát hervvošit muhtun diimmu vánddardan- dahje sihkkelreaissu veardde dahje vaikkoba máŋgga beaivve vánddardanreaissus. Njulge Ohcejoga meahcceguvlui, jođe guovdu ivnniid váldegotti ja bisán veiggodettiin guossevissui ijastallat! Ruškki šearratvuohta boktá fas iđđes joatkit mátkki.