Natura-, luonnonsuojelu- ja erämaa-alueet kattavat yhteensä noin 80 % Utsjoen kunnan pinta-alasta. Luonnonsuojelualueilla turvataan lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuutta. Luonnonsuojelualueilla huolehditaan lisäksi kansallismaiseman, kulttuuriperinnön ja virkistys- ja retkeilyalueiden säilymisestä. Utsjoen kunnan pinta-alasta suurin osa on erilaisia suojelualueita. Lisäksi Utsjoen alue on maisemallisesti merkittävää, mikä on tunnustettu myös valtioneuvoston toimesta.
Luonnonsuojelualueita on monenlaisia. Kansallis- ja luonnonpuistot muodostavat Suomen luonnonsuojelualueiden verkoston rungon. Utsjoella ei ole kansallispuistoja, mutta kunnassa sijaitsee jylhä Kevon luonnonpuisto. Luonnonpuistojen suojelumääräykset ovat kansallispuistoja tiukemmat. Luonnonpuistot palvelevat ensisijaisesti luonnonsuojelua ja tieteellistä tutkimusta ja niiden luonto pyritään säilyttämään mahdollisimman koskemattomana. Kevon luonnonpuisto kattaa 13 % Utsjoen kunnan pinta-alasta. Puiston ydinalueen muodostaa yli 40 km pitkä ja paikoin lähes 80 metriä syvä kanjonimainen rotkolaakso (Kevon kanjoni), jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Kanjonissa on myös useita vesiputouksia, joista kuuluisin on 26 metriä korkea, lähes pystyjyrkkä Fiellun putous. Muu osa puistoa on huomattavasti loivempaa, kurujen halkomaa tunturiylänköä. Kevon alue on tieteelle arvokas ja alueen liepeellä sijaitseekin Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo. Luonnonpuistoissa liikkuminen on sallittu vain merkittyjä reittejä pitkin.
Natura 2000 -verkosto tähtää luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen Euroopan Unionin alueella. Utsjoen alueella sijaitsee yhdeksän moninaista Natura-aluetta. Osa näistä on niittymäisiä alueita, kuten Kirkkotupien niitty ja Välimaan tilan kenttä. Lisäksi esimerkiksi Pulmankijärvi ja Vetsijoen suistolehto sekä alueen erämaat on luokiteltu Natura-alueiksi.
Suurin osa Utsjoen kunnan pinta-alasta on erämaita. Erämaa-alueiden tavoitteena on säilyttää alueiden erämainen luonne, turvata saamelaiskulttuuri ja luontaiselinkeinot sekä kehittää luonnon monipuolista käyttöä. Erämaa ei siis suinkaan ole täysin ihmisestä eristyksissä oleva alue vaan elävää kulttuuriympäristöä, jossa harjoitetaan erilaisia elinkeinoja myös tänä päivänä. Utsjoella erämaa-alueilla on suuri rooli luontaiselinkeinojen, kuten poronhoidon, kannalta, mutta myös paikallisten ja matkailijoiden virkistyskäytössä. Suurin osa Utsjoen kunnan itäosasta kuuluu Kaldoaivin erämaa-alueeseen, joka ulottuu myös Inarin kunnan puolelle. Utsjoen länsiosa on puolestaan Paistunturin erämaa-aluetta. Lisäksi Muotkatunturin erämaan pohjoisosa ulottuu Utsjoen kunnan puolelle.
Muun muassa puita, siirtolohkareita ja muita luonnonmuodostumia voidaan rauhoittaa luonnonmuistomerkkeinä. Luonnonmuodostumia voidaan suojella muun muassa niiden kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen tai tieteellisen arvon vuoksi. Suomen pohjoisin luonnonmuistomerkki Njallavárrin rinteellä Utsjoella kasvava mänty.
Suomi on allekirjoittanut myös maailmanlaajuisen kosteikkoja suojelevan Ramsar-sopimuksen. Suomen pohjoisin Ramsar -suojelualue on Kaldoaivin erämaassa Inarin kunnan puolella sijaitseva Sammuttijänkä. Sammuttijänkä on myös Suomen suurin yhtenäinen luonnontilainen suoalue.
Luontoarvojen lisäksi Utsjoelta on tunnustettu merkittäviä maisema-arvoja. Utsjokilaakso on nimetty yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. Lisäksi Utsjoella on seitsemän (koko Suomessa yht. 186) valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta: Ailikastunturin luontaiselinkeinomaisemat, Kevon tunturiylängön maisemat, Tenolaakson maisemat, Paistunturien luontaiselinkeinomaisemat, Utsjokilaakson maisemat, Alakönkään koskimaisema sekä listan tuoreimpana lisäyksenä Pulmankijärven tunturimaisema. Valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin on Valtioneuvoston toimesta valittu Suomen maaseudun edustavimpia kulttuurimaisemia, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Näistä Ylä-Lapin, kuten Utsjoen, kohteet ovat pääpiirteiltään saamelaisia kulttuurimaisemia, jotka edustavat poronhoitoon ja muihin luontaiselinkeinoihin perustuvia maisematyyppejä.
Tavoitteemme on, että Utsjoki säilyttää upean luontonsa, kulttuurin ja kulttuurisesti tärkeät maisemansa sekä luontaiselinkeinot myös jatkossa. Toivommekin, että myös alueella vierailevat kokisivat luonnon vastuullisesti, turvallisesti ja jälkiä jättämättä. Voit lukea lisää vastuullisesta ja turvallisesta retkeilystä täältä.
Lähteet: https://ym.fi/luonnonsuojelualueet, luontoon.fi, ymparisto.fi, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijat