Utsjoki on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Saamelaiskulttuuri on rikas ja monipuolinen. Paikalliskulttuurin ymmärrys ja paikallisten huomioiminen matkaillessa on tärkeä osa vastuullisuutta. Samalla voit oppia lisää Suomen ainoasta alkuperäiskansasta ja utsjokisesta elämäntavasta.

Valoja pimeydessä - Saami Village

Saamenmaa ylittää valtioiden rajat

Saamenmaa, Sápmi, eli niin sanottu saamelaisalue ulottuu Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän valtioiden alueille. Suomessa saamelaisalueeseen kuuluu muun muassa Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnat, sekä Lapin paliskunnan alue. Saamelaisalue onkin yhtenäinen kulttuuriltaan ja kieliltään, maantieteelliset valtionrajat eivät tavallisesti näy arjessa. Suomessa on noin 10 000 saamelaista. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Saamelaiset ovat EU-alueen ainoa alkuperäiskansa, Utsjoki puolestaan on Suomen ainut saamelaisenemmistöinen kunta.

Saamelaiskäräjät on Suomessa asuvien saamelaisten korkein poliittinen elin. Saamelaiskäräjät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Voit lukea lisää Saamelaiskäräjien toiminnasta ja hankkeista heidän nettisivuiltaan www.samediggi.fi. Suomessa saamelaisasioista uutisoi YleSápmi. Saamen virallinen kansallislaulu on Sámi soga lávlla. Kuuntele kappale YouTubesta: Sámi soga lávlla

 

Kalastusreissu tunturiin - Explore Utsjoki 1

Tiivis luontosuhde

Saamelaisessa käsitteistössä luonto on osa saamelaisten kulttuuriympäristöä ja tärkeä osa saamelaista elämäntapaa. Luonto ei siis tarkoita koskematonta erämaata, vaan se on kulttuuriin vahvasti sidoksissa oleva ympäristö, jota kunnioitetaan ja josta pidetään huolta. Saamelaisten perinteiset elinkeinot poronhoito, kalastus, metsästys, keräily ja käsityöt ovat tänä päivänä elinvoimaisia ja kannattavia ja läheisesti luontoon liittyviä. Myös ajallisesti uudempi elinkeino, vastuullisesti ja eettisesti kestävä matkailu saamelaisalueella on tiiviisti sidoksissa luontoon ja ympäristöön. Ympäristön kunnioitus, vastuullinen toiminta luonnossa, erätaidot ja ympäristöstä huolehtiminen ovat olleet osa saamelaiskulttuuria aina, jo sukupolvien ajan. Luontosuhde, luonnon ymmärrys ja kunnioitus ja luonnon kiertokulun mukaan eläminen onkin yksi merkittävimmistä saamelaiskulttuurin piirteistä.

Saamelaiskulttuuri on rikas ja monipuolinen

Saamenpuku eli pohjoissaameksi Sámi gákti on saamelaisille tärkeä kansanpuku ja sillä on suuri merkitys saamelaiskulttuurissa. Gákti on upeaa käsityötä ja se on usein perheenjäsenen tai sukulaisen valmistama arvokas vaate. Gáktejä on useita erilaisia ja eri saamelaissuvuilla, kotiseuduilla ja alueilla on omat erityiset gáktinsä.  Saamenpuku on hieno esimerkki taitavasta ja tarkasta saamelaisesta käsityöperinteestä. Gáktin käyttöön liittyy paljon merkityksiä, se kertoo tekijöistään ja käyttäjän kotiseudusta.  Kansallispukua käytetään erityisesti tärkeissä tilaisuuksissa ja juhlissa.

Saamelainen käsityö, eli sámi duodji on kaunista katseltavaa, sekä käytännöllistä ja käyttöön sopivaa. Sámi gákti eli saamenpuku on oiva esimerkki taitavasta saamelaiskäsityöstä, mutta saamelainen käsityöperinne käsittää paljon muutakin. Taidokkaasti tehtyjä kuksia, kauniisti koristeltuja puukkoja, vaatteita, kenkiä, eväslaukkuja, vöitä, taljoja ja niin edelleen. Saamelaisen käsityön kirjo on laaja. Saamelainen käsityö on pohjimmiltaan tarkoitettu käyttöä varten, vaikkakin käsityöt ovat niin silmää miellyttäviä, että ne päätyvät usein myös koriste-esineiksi kodin kunniapaikalle. Oikean saamelaisen käsityön tunnistaa rekisteröidystä Sámi Duodji -tavaramerkistä.

Saamelaisuuteen liittyy myös läheisesti rikas musiikkiperinne. Saamelainen joikuperinne on saamelaista kansanmusiikkia ja kulttuuriperintöä. Joiku on saamenpuvun tavoin monipuolinen ja monimerkityksinen musiikin muoto. Tai oikeammin sanottuna joiku on myös paljon muuta kuin musiikkia: Joiku on ensisijaisesti henkilöstä tai paikasta kertovaa. Henkilöjoiussa joikaaja tekee joiun jostain tietystä ihmisestä, eli toisin sanoen joikaa tämän.  Joikun tarkoitus voi myös olla vaikkapa petoeläinten karkoitus porotokan luota, vanhan ystävän tervehtiminen, tai menneiden muistelu ja tarinoiden kerronta. Joikata voi yhtä hyvin jylhissä tunturimaisemissa, tai arkisten askareiden parissa.

Paikallisten huomioiminen matkaillessa

Utsjoki on saamelaisenemmistöinen kunta, joten teemme osamme, että aito paikalliskulttuuri ja elämäntapa säilyvät myös jälkipolville. Kulttuurin säilymistä tukee, että myös matkailija oppisi kulttuurista täällä käydessään. Tietoa voi etsiä myös ennen matkaa, jolloin voit osoittaa kunnioitusta myös kulttuuria kohtaan ja saat samalla matkastasi enemmän irti. Lisätietoja löydät Saamelaiskäräjien sivuilta.

Ethän kuvaa paikallisia ihmisiä tai yksityisomaisuutta ilman lupaa. Lapsien valokuvaaminen on sallittua vain vanhempien luvalla. Muista kunnioittaa paikalliskulttuuriin kuuluvia yksityisiä tilaisuuksia: ethän häiritse tai kuvaa tilaisuuksia kuten häitä, hautajaisia tai muita juhlia.

Paikallisten asukkaiden arki- ja kotirauhan huomioiminen on tärkeää. Huomioithan siis, että yksityiset pihat ovat vain asukkaiden käyttöön. Utsjoella piha-alueet voivat olla laajoja, luonnonmukaisia ja aitaamattomia. Ethän siis leiriydy liian lähellä asumuksia tai tee avotulta toisen maalle. Ethän myöskään leiriydy taajamissa. 

Vierailu arvokkaissa historiallisissa kohteissa on elämys. Jotta kulttuurihistoriamme säilyisi, varmistathan että vierailusi on kunnioittava ja jälkiä jättämätön. Ethän esimerkiksi kaiverra nimeäsi rakennuksiin, retkeilyn palvelurakenteisiin tai muistomerkkeihin.

Hankithan saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvät matkailutoiminnot ja palvelut vastuullisesti ja eettisesti toimivilta saamelaistahoilta. Näin varmistut aidosta kokemuksesta, kulttuurin säilyttämisestä ja oikean tiedon siirtymisestä.

Saamelaiskäräjät ovat laatineet myös erityiset ohjeet vastuulliseen saamelaismatkailuun. Muita vinkkejä vastuulliseen matkailuun Utsjoella löydät täältä.

Paikalliskulttuuri - Explore Utsjoki

Lyhyt suomi-pohjoissaame-suomi sanakirja

Utsjoella ollessasi kuulet hyvinkin todennäköisesti ihmisten puhuvan saamea. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja niitä on yhteensä yhdeksän: etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan-, inarin-, koltan-, kildinin-, turjan- ja pohjoissaame. Utsjoen alueella puhutaan pohjoissaamea. Saamen kielellä on virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella, eli saamea puhuvien on oikeus asioida virastoissa äidinkielellään. Utsjoella pohjoissaamea puhutaan yleisesti joka paikassa. Niinpä kokosimme tähän lyhyen suomi-pohjoissaame-suomi sanakirjan Utsjoen alueeseen liittyvistä sanoista.

Sanastoa

Tervetuloa! Buresboahtin!
Hyvää huomenta Buorre iđit
Hyvää päivää Buorre beaivi
Hyvää iltaa Buorre eahket
Hyvää yötä     Buorre idja
Terve           Dearvva tai (käteltäessä) Bures
Näkemiin       Oaidnaleapmái

Kiitos

Giitu
Ole hyvä    Leage buorre
Apu                                                      Veahkki
Utsjoki          Ohcejohka
Nuorgam    Njuorggán
Karigasniemi    Gáregasnjárga
Saamenmaa   Sápmi
Tenojoki    Deatnu
Tunturi Duottar
Kevon kanjoni    Geavu skurču

 

Yötön yö  Ijahis idja
Revontulet   Guovssahasat
Ruska Ruški
Kaamos   Skábma
Lumi Muohta
Lohi        Luossa
Harjus Soavvil
Taimen Dápmot
Poro Boazu
Porotokka Boazočora
Saamelaiskäsityö Sámi duodji

 

 

Tärkeitä fraaseja

Lähden kalaan                    Vuolggán guolástit
Mistä voin ostaa kalastusluvan?  Gos sáhtán oastit guolástanlobi?
Saako täältä poronlihaa?  Fidnego dáppe bohccobierggu?
Anteeksi, missä on Kylätalo Giisá? Ándagassii, gos lea Gilidállu Giisá?
Saisinko kahvin ja pullan? Oččošingo káfe ja bullá?
Mitä kuuluu?  Mii gullo?
Mikä sinun nimesi on? Mii du namma lea?
Minun nimeni on… Mu namma lea…
Onko sinulla kumpuksien reseptiä? Leago dus gumpposreseapta?
Oletko viihtynyt Utsjoella? Leatgo loaktán Ohcejogas?
Milloin on paras aika lähteä Kevon reitille? Goas lea buoremus áigi mannat Geavu geinnodahkii?
Paljon tänään on pakkasta? Man olu otne lea buolaš?
Rakastan sinua Ráhkistan du
Utsjoki on uskomattoman hieno paikka! Ohcejohka lea jáhkkemeahttun fiinna báiki!
Palaan ensi kesänä/talvena/syksynä/keväänä!  Máhcan boahtte gease/dálvve/čavčča/giđa!

 

Nämä vastuullisuussivut on toteutettu osana Vastuullinen matkailu Utsjoella -hanketta. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston EAKR:n, Lapin liiton ja Utsjoen kunnan tukema projekti, jonka tavoitteena on mm. tehdä Utsjoesta entistä vastuullisempi matkakohde sekä ohjata matkailijoita matkailemaan vastuullisesti. Lisätietoa hankkeesta löydät täältä.

 Vastuullisuus - Explore Utsjoki 8Vastuullisuus - Explore Utsjoki 7Vastuullisuus - Explore Utsjoki 6