Lähiruoka - Explore Utsjoki 3

Lähiruoka tulee nimensä mukaan läheltä, jolloin jakeluketju on lyhyt ja ruuan tuottaja on helppo selvittää. Lähiruoka on usein pienimuotoisen tuotannon tulosta ja sen tuotanto tuokin työpaikkoja ja tuloja alueen asukkaille, jättäen eurot paikallisten käyttöön. Lähiruuan suosiminen parantaa ympäristön tilaa ja vahvistaa aluetaloutta.

Vastuullisuus poronhoidossa - Explore Utsjoki

Utsjoella hoidetun poron liha on vastuullista lähiruokaa

Pororuoat ovat Utsjoella monesta näkökulasta katsottuna vastuullista lähiruokaa. Porot ovat hyvinvoivia, sillä ne saavat olla rauhassa. Poronhoito Utsjoella noudattaa luontaista laidunkiertoa, jolloin porot ovat kaamoksen aikaan jokilaaksoissa ja keväällä tuntureissa. Talvisinkaan poroja ei siis tarhata, vaan niiden talviruokinta tapahtuu luonnossa. Näin porojen elinolot ovat hyvät ympäri vuoden, jolloin myös poronlihan laatu on ensiluokkaista.

Porojen teurastaminen tapahtuu myös osittain Utsjoella ja poronlihaa päätyy pitkälti paikallisille lihanjalostajille. Näin Utsjoen ravintoloissa tarjottava poronliha on paikallista, lähellä tuotettua lähiruokaa ja vastuullista sekä eettisestä näkökulmasta, kun porojen elinolot ovat hyvät ja luonnolliset, että ilmastollisesta näkökulmasta, kun ruoka tuotetaan lähellä eikä liikenteen ja kuljettamisen aiheuttamat päästöt nosta paikallisen poronlihan hiilijalanjälkeä. Lisäksi syömällä paikallista poronlihaa tuet myös perinteistä paikallistaelinkeinoa.

Matkan hiilijalanjälkeä voi pienentää valitsemalla paikallista lähiruokaa. Esimerkiksi naudanlihan hiilijalanjälki on laskentatavasta riippuen 10-20 kertainen poronlihaan verrattuna.

 

Fishing - Explore Utsjoki

Vastuullinen kalastaminen

Vastuullinen kalastus tarkoittaa sitä, ettei pyydetä yli sen mitä kalakanta kestää eikä yli sen mitä tarvitsee. Kalastusvälineet desinfioidaan vesistöstä toiseen siirryttäessä, jolloin kaloja tappavat loiset eivät leviä. Huomioi myös muut vedessä käytettävät välineet: sup-laudat, kajakit, kanootit ja niin edelleen.  Eli Tenojoella käytettävät muualta tuodut kalastusvälineet tulee desinfioida ja huolehtia, että muissa vesistöissä käytetyt veneet ja kajakit ja muut välineet ovat kuivia Tenojoelle lähdettäessä.

Väkäsettömät koukut helpottavat kalan irroittamista. Useampikoukkuisten uistinten tapauksessa kalan vapautus ei enää irroituksen jälkeen ole järkevää, koska irrottaminen useammasta syvälle juuttuneesta koukusta on vahingoittanut kalaa jo liikaa.

Vaikka väkäset tartuttavat kalan paremmin, niin valitettavasti väkäset tarttuvat joskus omaan tai kaverin niskaan. Myös tällöin toivoisi koukun olevan väkäsetöntä mallia. 

Verkkokalastajan on hyvä miettiä käyttämiensä verkkojen silmäkokoa. Jos saaliiksi tulee vain sinttejä tai uhanalaisia kaloja, niin kannattaa silmäkokoa muuttaa. Verkkoja olisi hyvä käydä kokemassa sitä useammin mitä korkeammaksi veden lämpötilat nousevat. 

Yli 21 asteisessa vedessä ei tulisi kalastaa, sillä kalat eivät selviä ilma-altistuksesta. Lohikaloille jo minuutti poissa vedestä on tappava. Vapautettava kala on saatava mahdollisimman nopeasti takaisin veteen. Vastuullisella kalastuksella on myös kalakantojenhoidollinen näkökulma: kalakantojen elinvoimaisuus säilyy, kun kalastetaan vastuullisesti ja esimerkiksi lohenpoikasia syövien kalojen kalastamisella turvataan lohikannan hyvinvointia.

Useat Utsjoen alueen ravintolat tarjoavat paikallisia kaloja. Tämä riippuu kuitenkin aina saaliista, joten kalatarjonnasta kannattaa aina kysyä suoraan ravintolalta.

Lähiruoka - Explore Utsjoki 2

Hyvää ja terveellistä lähiruokaa marjastamalla ja sienestämällä

Utsjoella marjastetaan lakkaa eli hillaa, variksenmarjaa eli kaarnikkaa, mustikkaa, puolukkaa ja karpaloa. Marjojen satokausi alkaa heinäkuusta ja loppuu ensilumien aikaan. Karpaloa suositellaan kerättäväksi ensimmäisten pakkasöiden jälkeen, pakkaset vievät terävimmän kirpeyden karpaloista. 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niinpä lapin kullaksikin tituleerattua hillaa voidaan kutsua myös esimerkiksi lakaksi tai suomuuraimeksi. Hilla onkin se lapin tunnetuin marja, eikä syyttä, sillä hillan maku hivelee makunystyröitä. Hillan poimiminen on kohtuullisen työlästä, joka nostaa marjan arvostusta entisestään. Muistathan, että hyvien hillapaikkojen sijainnit ovat lähes valtionsalaisuuksiin verrattavissa.

“Sienet on porojen ruokaa” – Oletko nähnyt kaltoin kohdeltua sientä luonnossa? Tiesitkö että tämäkin sieni on luultavasti porojen jäljiltä: sienet ovat poroille tärkeää ruokaa syksyisin. Pohjoisessa Matsutaken eli männyntuoksuvalmuskan löytyminen on todennäköisempää kuin etelä-Suomessa.

Erityisesti marjoja hyödynnetään usein paikallisissa ruuissa. Maistuisiko esimerkiksi leipäjuusto tuoreilla hilloilla tai mehevä mustikkapiiras?

Voit lukea lisää lähiruuasta täältä

Anna palautetta