Vaeltaminen ja retkeily

• Annathan tilaa ja rauhan niin luonnonvaraisille eläimille kuin poroillekin. Pidä koirat kytkettynä.
• Tuothan roskasi pois luonnosta. Ethän tee kivirakennelmia tai muuten jätä jälkiäsi luontoon.
• Pysythän merkatuilla reiteillä, ne ovat sekä vastuullisempi että turvallisempi valinta.
• Kerrothan aina tuttavalle tai esimerkiksi majoituspaikkaasi reittisuunnitelmasi.
• Vaeltaminen on aina turvallisempaa porukassa ja oppaan kanssa.
• Mikäli retkeilet metsästyskaudella, käytäthän huomiovärejä.
• Teethän tulen vain merkatuille tulistelupaikoille. Huomioithan metsäpalovaroitukset.
• Varo jyrkänteitä – mikään kuva ei ole henkesi arvoinen
• Varaudu aina lämpimin vaattein.

Lisätietoa vastuullisesta ja turvallisesta retkeilystä löydät täältä. Lyhyemmät retkeilyreitit löydät täältä.

Utsjoen retkeilyreitti 25 km tai 35 km 

Utsjoen kirkonkylältä (Miessipolku 4) alkaa Paistunturin erämaa­alueella kulkeva Utsjoen retkeilyreitti. Reitin ete­läinen päätepiste on Utsjoen kirkon läheisyydessä Mantojärvellä. Polun varrella on erämaisia järviä ja jokilaaksoja. Reitin varrella nähtävä korkein tunturinhuippu on Roavveoaivi (466 m), jonka huipulta on upeat näkymät erityisesti Norjan lumihuip­puiselle Rastigaisalle. Yläseitikkojoki (Badjeseavttet) ylite­tään kahlaten ennen saapumista Mantojärvelle. Tämä kohta on myös kierrettävissä tien kautta.

Utsjoen retkeilyreitti rengasreittinä, 35 km, on käytän­nössä Utsjoen retkeilyreitti, johon liittyy Mantojärven ja Utsjoen yhdistävä 10 km polkuosuus. Reitin lähtö­ ja pää­tepiste on Utsjoen kirkonkylällä. Polku on suurimmak­si osaksi avotunturia. Viimeinen osuus Mantojärveltä Utsjoelle kulkee Alaseitikkojoen (Vuolleseavttet) laak­son kautta, josta polku nousee vielä Alaseitikkovaaralle (Vuolleseavttetvárri 299 m) ennen laskeutumista Utsjoen kirkonkylään.

Palvelut: Kuoppilasjärven, Námmájärven ja Alaseitikon tulentekopaikat sekä Kuoppilas­järven autiotupa (Goahppelašjávri). 

>> Katso karttalinkki

Kevon retkeilyreitti 63 km

Reitti kulkee puiston halki rotkoaluetta pitkin Sulaojalta Kenesjärvelle. Polku kulkee välillä kanjonin pohjalla, välillä yl­häällä ylängöllä ja ylittää kanjonissa virtaavan Kevojoen kolmesti. Matkalla näyttäytyvät luonnonpuiston komeim­mat nähtävyydet mm. Fiellun putous sekä Kevon seinä; paikka, jossa rotkolaakso repeää ja avautuu näkymään retkipolun varrella. Reitti on haastava.

Ruktajärvellä on autiotupa. Suohppášájalla ja Gamajot­njálbmeluobbalilla on sääsuojana lapinlaavut päivä­käyttöön. Fiellun putouksella ja Njakaljärvillä on sääsuoja­na turvekammi, joka on tarkoitettu vain päiväkäyttöön, ei yöpymiseen. 

>> Katso karttalinkki

Kuivin reitti 86,5 km

Reitti kulkee osaksi Kevon reittiä pitkin. Se haarautuu Kevon reitistä Ruktajärven kohdalla kohti Njávgoaivin ja Kuivin autiotupia. Kuivin reitti kulkee tunturialueella Pais­tunturin erämaassa. Takaisin Kevojoelle reitti palaa Fiellun putouksen pohjoispuolella, josta se jatkaa takaisin Rukta­järvelle. Matkan pituus Sulaojalta Kuivin kautta Kenesjär­velle ilman Fiellulla poikkeamista on 77 km. Autiotupia on Ruktajärvellä, Njávgoaivilla ja Kuivilla.

>> Katso karttalinkki

Sevettijärvi–Pulmanki­reitti 60–70 km 

Reitti kulkee Suomen suurimman erämaa-alueen, Kaldoaivin, itäosassa. Eteläinen päätepiste on Sevettijärven kolttasaamelaises­sa kylässä ja pohjoinen päätepiste on Pulmankijärven eteläpäässä, josta on 20 kilometrin maan­tiematka Nuorgamiin. Reitin eteläpää on männikkökan­gasta, pohjoisessa maisema muuttuu paljakkasoiksi ja tunturiylängöiksi. Vesistöjensä vuoksi reitti sopii hyvin virkistyskalastajille. Vesistöt ylitetään venelossilla, kah­laten tai sillan yli kulkien. Maasto ei ole vaativaa, mutta retkeilijän on huomioitava alueen erämaisuus. Lisäki, erityisesti korkean veden aikaan, vesistöjen ylitykset voivat olla haastavia.

Palvelut: Tsuomasjärven, Tsaarajärven, Huikkimajoen, Rousajär­ven ja Iisakkijärven autiotuvat sekä Opu­kaskönkään laavu. Huomioittehan, että Opukasjärven autiotupa on palanut, mutta näkyy vanhemmissa kartoissa.

>> Katso karttalinkki

HuomIOIthan alueen erityisolosuhteet!

Erämaassa liikkuminen vaatii paitsi hyvää fyysistä kuntoa, myös monenlaisia retkeilytaitoja. Tuntureilla lumisade voi yllättää kesälläkin, avunsaanti onnettomuustilanteissakin ottaa usein aikaa ja puhelimen kuuluvuus on monin paikoin huono. Lisäksi polttopuuta on paikoin erittäin heikosti saatavilla.

Suosi merkattuja reittejä. Varustaudu aina pahimman varalle, äläkä yliarvioi omaa kuntoasi! Pakkaa mukaasi ensiapuvälineet,  lämmintä vaatetta, reilusti ruokaa ja juomaa ja varaudu säätilojen nopeaan vaihtumiseen! Ilmoita reittisuunnitelmistasi majoituspaikkaasi tai tutulle. Aloittelijan on turvallisinta suunnata erämaahan paikallisen oppaan kanssa. Luontoliikuntalajien harrastaja liikkuu luonnossa jokamiehen oikeudella ja omalla vastuullaan.