Vaeltaminen ja retkeily

Lähireittejä

Suurin osa Utsjoen alueen retkeilyreiteistä kulkee vanhoja polkuja tai muita kulku-uria seuraten tunturilaaksoissa ja ylängöillä. Lähtöpaikoilla on opastustaulut, joissa kerrotaan reitin kulku ja reitin varrella sijaitsevat kohteet. Reitit on merkitty paaluilla ja viitoilla, vetisimpiin tai vaikeakulkuisimpiin paikkoihin on rakennettu pitkospuut. Reitit ovat pääosin helppokulkuisia, mutta joillakin reittiosuuksilla on varsin suuret korkeuserot. Reittien varrella olevat laavut ovat kaikille avoimia ja tarkoitet­tu päiväkäyttöön, ei yö­pymiseen. Tulenteko on sallittu vain sitä varten osoitetuilla paikoilla. Reitit löytyvät myös Utsjoen ulkoilukartalta.

Sulaojan luontopolku 2 km, Karigasniemi

Luontopolku kertoo Sulaojan pyhästä lähteestä ja muun muassa tunturimittarin toukan aiheuttamista tuhoista vuosina 1965–1966. Polku sijaitsee Paistunturin erämaan eteläpuolella, Kevon reitin eteläisessä päätepisteessä. 

>> Katso karttalinkki

Skaidijärven polku 5,8 km, Nuorgam

Skaidijärven reitti on yksi Utsjoen suosituimmista ja hyvästä syystä, sillä reitti kulkee upealla tunturiylängöllä. Rei­tin varrelta onkin laajat näkymät, hyvällä säällä jopa satojen kilometrien päähän. Reitti on helpokulkuinen.

Reitin lähtöpaikka on Pulmankijärventien varressa noin kilometrin päässä Nuorgamin kylältä. Reitti lähtee moottorikelkkauran portilta ja yhtyy noin puolen kilometrin päässä vanhaan Skaidijärvelle (Skáidejávri) joh­tavaan polkuun. Skaidijärvellä on Metsähallituksen ylläpi­tämä päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ekopiste ja halkovaja. Skaidijärvi on rautuvesi, jossa tarvitaan kaiken­laiseen kalastamiseen (myös pilkkimiseen) Metsähallituk­sen virkistyskalastuslupa. Skaidijärveltä reitti jatkuu kohti Isonkivenvaaraa (Stuorrageađggevárri), jossa polku ylittää Pulmankijärventien.

Reitin alkuosa on vetistä ja kivistä, mutta muuttuu pian tasaisesti nousevaksi helppokulkui­seksi poluksi.  Isonkivenvaarassa on kulttuurimuisto istumakivi­, jolla on levähdetty, kun on noustu kylältä tunturiin. Pulmankijärventien varressa on jokivenettä esittävä, kivistä rakennettu ympäristöteos Nuorgamiin­menijä. 

> Katso karttalinkki

Arktinen aikavaellus 14 km, Utsjoki

Kuvankaunis tunturivaellusreitti kulkee osaksi tunturikoivikossa, osaksi henkeäsalpaavien maisemien keskellä tunturipaljakalla. Jokainen metri polulla vie vaeltajan miljoona vuotta ajassa eteenpäin, tai taaksepäin, kulkusuunnasta riippuen. 

Polku nousee Utsjokisuun koulun takaa jyrkästi Ánnáguravárrille. Matkalla kuljemme ohi dinusaurusten aikakauden, suuren sukupuutto-ajan, hiilikauden ja selkärankaisten maaeläinten ilmestymisen maapallon lajistoon. Annagurran nuotiopaikan vierellä olemme käyneet historiaa taaksepäin noin 500 miljoonaa vuotta, ja olemme nyt Kambrikauden räjähdyksen kohdalla. Tässä on hyvä pitää tulistelutauko.

Reitti jatkuu Johtalanvárrin ja Vuolleseavttetin kautta Heargevárrin (Härkävaaran) nuotiopaikalle. Tämän reitin varrelle ohitamme ne ajankohdat missä Lapin tunturit syntyvät, ja kaksi kertaa kohtaamme myös sellaisia aikoja missä koko Maa-planeetta on jään peitossa. Ohitamme myös aurinkokunnan synnyn.

Härkävaaran nuotiopaikalta polku jatkuu purolaaksoa pitkin alas Kirkkotuville. Maantien varressa saavumme historian aikajanalla kohtaan, missä koko linnunratamme on muodostumassa. Kirkkotuvilta vaelluspolku jatkuu edelleen aikajanalla taaksepäin, nyt pitkin kosmisen historian aikajanaa. Vaellamme kohti Badjeseavttetvárria. Noin kilometrin päässä Kirkkotuvilta ylitämme puron kahlaamalla.

Alkuräjähdykseen, ajan alkuun ja aikavaelluksemme päätepisteeseen pääsemme Nammájávrin nuotiopaikalle ja kodalle saavuttaessa.

Maastoreitti on normaalikuntoiselle helpohko, vaikka kivikkoisilla poluilla on niin nousuja kuin laskujakin. Reitillä oleva joen ylitys onnistuu helposti paikalle viritetystä vaijerista tukea ottaen. Reitillä on muitakin kosteita paikkoja, joten jalkaan kannattaa ehdottomasti ottaa vaelluskelpoiset ja vedenpitävät kengät! Arktisen aikavaelluksen voi myös helposti jakaa osiin, jotka voi kulkea vaikkapa eri päivinä. 

Myös Ylen Egenland teki jutun aikavaelluksestamme, voit lukea lisää ja katsoa jakson täältä.

Lisätietoa reitistä ja kartta löytyvät puolestaan täältä. 

Ellin polku 3,8 km, Utsjoki

Reitin lähtöpaikka on 2 km päässä Utsjoen kirkonkylästä Tenontietä Karigasniemen suuntaan. Ellin polku kulkee läpi Kuolleidenkuolpunan (Jámežiid guolb­ba) ja noin kilometrin päässä saapuu jyrkänteelle, josta avautuu näköala Ellinkuolpunaan (Elleguolbba) ja lähi­tuntureille aina Norjan Rastigaisalle (Rástegáisá) asti. Törmällä sijaitsee näköalatasanne, josta reitti jatkuu por­taita pitkin alas Ellinkuolpunaan. Tämän jälkeen reitti kul­kee Ellinkuolpunan läpi Tenon Aittikosken (Áiteguoika) rannalle, jossa sijaitsee Metsähallituksen ylläpitämä päivä­kota, tulistelupaikka, ulkokäymälä ja halkovaja. Reitti palaa takaisin lähtöpaikalle samaa polkua pitkin. Maasto on helppokulkuista kangasmaastoa. 

>> Katso karttalinkki

Kalkujoenlammen polku 5,9 km, Utsjoki

Reitti alkaa Utsjoen kirkonkylältä (Miessipolku 4). Polun alkuosa kuuluu Metsähallituksen ylläpitämään Utsjoen retkeilyreittiin (Utsjoen luontotupa – Kuoppilasjärvi – Mantojärvi). Kalkujoenlammelle (Gálgojohláttu) johtava polku erka­nee Kuoppilasjärven reittipolusta noin 2,6 kilometrin päässä lähtöpisteestä. Polkujen risteyksestä on 0,8 kilometriä Kalkujoenlammen Metsähallituksen ylläpi­tämälle taukopaikalle, jossa on päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ekopiste ja halkovaja. Kalkujoenlammelta reitti laskeutuu Annakurua (Ánna­gurra) pitkin koululle. Reitti päättyy joko urheilukentän laidalle tai vaihtoehtoisesti jatkuu 1,5 km matkan takaisin lähtöpisteeseen pururataa ja jalkakäytävää pitkin. 

Reitin alkuosa on jyrkkää kivistä nousua, mutta muuttuu sitten helpommaksi tunturiylängöksi. Reitin loppuosa, jossa polku kulkee Annakurua pitkin alas koululle, on erittäin jyrkkää kivistä laskua. Reitti on vaikeahko. Kalkujoenlammen kodalle voi nousta suoraan urheiluken­tältä Annakurun polkua pitkin. Urheilukentältä Kalkujoen­ lammelle, rinnettä ylös, on matkaa 1,0 km.

>> Katso karttalinkki

Utsjoen geologinen luontopolku 3,5 km, Utsjoki 

Utsjoen kylältä alkava geologinen luontopolku kertoo Utsjoen maaperästä, sen muodoista ja kehittymisestä. Polku kulkee osittain Kalkujoenlammen reittiä pitkin. Reitti nousee Kalkujokivartta ylös kodalle ja laskeutuu Annakurun polkua alas.

>> Katso karttalinkki

Skalonjuovččan polku 5,8 km, Karigasniemi

Reitin lähtöpaikka on 6 km Karigasniemen kylältä Kaamasen suuntaan, Ailigastunturille johtavan tien varressa. Reitti nousee Ailigastunturin länsirinnettä, mistä avautuu panoraamanäkymä Inarijoelle, Karasjoelle­ ja Tenojokilaaksoon. Lännessä siintävät Norjan tunturit ja etelässä Muotkatunturit, jotka sijaisevat Inarin kunnan rajalla. Reitti jatkuu tunturiylängön yli taukopaikal­le, missä sijaitsevat Metsähallituksen ylläpitämä päiväkota, tulistelupaikka, ulkokäymälä, ekopiste ja halkovaja. Reitin puolivälissä on puro, Láŋkkája, jossa on levähdyspaikka. Reitti palaa takaisin lähtöpaikalle samaa polkua pitkin. Reitti on pääosin helppokulkuista tunturiylänköä. 

>> Katso karttalinkki

Sulaojan luontopolku 2 km, Karigasniemi

Luontopolku kertoo Sulaojan pyhästä lähteestä ja muun muassa tunturimittarin toukan aiheuttamista tuhoista vuosina 1965–1966. Polku sijaitsee Paistunturin erämaan eteläpuolella, Kevon reitin eteläisessä päätepisteessä. 

>> Katso karttalinkki

Vaellusreittejä

Utsjoen retkeilyreitti 25 km tai 35 km 

Utsjoen kirkonkylältä (Miessipolku 4) alkaa Paistunturin erämaa­alueella kulkeva Utsjoen retkeilyreitti. Reitin ete­läinen päätepiste on Utsjoen kirkon läheisyydessä Mantojärvellä. Polun varrella on erämaisia järviä ja jokilaaksoja. Reitin varrella nähtävä korkein tunturinhuippu on Roavveoaivi (466 m), jonka huipulta on upeat näkymät erityisesti Norjan lumihuip­puiselle Rastigaisalle. Yläseitikkojoki (Badjeseavttet) ylite­tään kahlaten ennen saapumista Mantojärvelle. Tämä kohta on myös kierrettävissä tien kautta.

Utsjoen retkeilyreitti rengasreittinä, 35 km, on käytän­nössä Utsjoen retkeilyreitti, johon liittyy Mantojärven ja Utsjoen yhdistävä 10 km polkuosuus. Reitin lähtö­ ja pää­tepiste on Utsjoen kirkonkylällä. Polku on suurimmak­si osaksi avotunturia. Viimeinen osuus Mantojärveltä Utsjoelle kulkee Alaseitikkojoen (Vuolleseavttet) laak­son kautta, josta polku nousee vielä Alaseitikkovaaralle (Vuolleseavttetvárri 299 m) ennen laskeutumista Utsjoen kirkonkylään.

Palvelut: Kuoppilasjärven, Námmájärven ja Alaseitikon tulentekopaikat sekä Kuoppilas­järven autiotupa (Goahppelašjávri). 

>> Katso karttalinkki

Kevon retkeilyreitti 63 km

Reitti kulkee puiston halki rotkoaluetta pitkin Sulaojalta Kenesjärvelle. Polku kulkee välillä kanjonin pohjalla, välillä yl­häällä ylängöllä ja ylittää kanjonissa virtaavan Kevojoen kolmesti. Matkalla näyttäytyvät luonnonpuiston komeim­mat nähtävyydet mm. Fiellun putous sekä Kevon seinä; paikka, jossa rotkolaakso repeää ja avautuu näkymään retkipolun varrella. Reitti on haastava.

Ruktajärvellä on autiotupa. Suohppášájalla ja Gamajot­njálbmeluobbalilla on sääsuojana lapinlaavut päivä­käyttöön. Fiellun putouksella ja Njakaljärvillä on sääsuoja­na turvekammi, joka on tarkoitettu vain päiväkäyttöön, ei yöpymiseen. 

>> Katso karttalinkki

Kuivin reitti 86,5 km

Reitti kulkee osaksi Kevon reittiä pitkin. Se haarautuu Kevon reitistä Ruktajärven kohdalla kohti Njávgoaivin ja Kuivin autiotupia. Kuivin reitti kulkee tunturialueella Pais­tunturin erämaassa. Takaisin Kevojoelle reitti palaa Fiellun putouksen pohjoispuolella, josta se jatkaa takaisin Rukta­järvelle. Matkan pituus Sulaojalta Kuivin kautta Kenesjär­velle ilman Fiellulla poikkeamista on 77 km. Autiotupia on Ruktajärvellä, Njávgoaivilla ja Kuivilla.

>> Katso karttalinkki

Sevettijärvi–Pulmanki­reitti 60–70 km 

Reitti kulkee Suomen suurimman erämaa-alueen, Kaldoaivin, itäosassa. Eteläinen päätepiste on Sevettijärven kolttasaamelaises­sa kylässä ja pohjoinen päätepiste on Pulmankijärven eteläpäässä, josta on 20 kilometrin maan­tiematka Nuorgamiin. Reitin eteläpää on männikkökan­gasta, pohjoisessa maisema muuttuu paljakkasoiksi ja tunturiylängöiksi. Vesistöjensä vuoksi reitti sopii hyvin virkistyskalastajille. Vesistöt ylitetään venelossilla, kah­laten tai sillan yli kulkien. Maasto ei ole vaativaa, mutta retkeilijän on huomioitava alueen erämaisuus. Lisäki, erityisesti korkean veden aikaan, vesistöjen ylitykset voivat olla haastavia.

Palvelut: Tsuomasjärven, Tsaarajärven, Huikkimajoen, Rousajär­ven ja Iisakkijärven autiotuvat sekä Opu­kaskönkään laavu. Huomioittehan, että Opukasjärven autiotupa on palanut, mutta näkyy vanhemmissa kartoissa.

>> Katso karttalinkki

Huomaathan alueen erityisolosuhteet!

Erämaassa liikkuminen vaatii paitsi hyvää fyysistä kuntoa, myös monenlaisia retkeilytaitoja. Tuntureilla lumisade voi yllättää kesälläkin, avunsaanti onnettomuustilanteissakin ottaa usein aikaa ja puhelimen kuuluvuus on monin paikoin huono. Lisäksi polttopuuta on paikoin erittäin heikosti saatavilla.

Suosi merkattuja reittejä. Varustaudu aina pahimman varalle, äläkä yliarvioi omaa kuntoasi! Pakkaa mukaasi ensiapuvälineet,  lämmintä vaatetta, reilusti ruokaa ja juomaa ja varaudu säätilojen nopeaan vaihtumiseen! Ilmoita reittisuunnitelmistasi majoituspaikkaasi tai tutulle. Aloittelijan on turvallisinta suunnata erämaahan paikallisen oppaan kanssa. Luontoliikuntalajien harrastaja liikkuu luonnossa jokamiehen oikeudella ja omalla vastuullaan.